Avoin hallinto

Avoin hallinto (engl. open governance) tarkoittaa hallinnon toimien avoimuutta, tiedon saatavuutta, vastaanottavaisuutta uusille ideoille ja vaatimuksille, sekä kansalaisten osallistavuutta.^[1] Lisäksi tärkeäksi katsotaan datan ja ohjelmistojen avoimuus sekä avoin kehitys, eli kansalaisten päästäminen vaikuttamaan myös lainsäädäntö ja päätöksenteko prosesseissa.^[2] Suomessa on suositus käyttää julkihallinnossa avointa dataa ja ohjelmistoja.^[3][4] Julkisuusperiaate on julkishallinnon avoimuuden perusta.^[5]

Vuonna 2012 Suomi liittyi avoimen hallinnon kumppanuushankkeeseen^[6] ja on siitä alkaen muutaman vuoden välein julkaisut toimintaohelmia ja toimeenpannut niitä.^[7][8] Neljännen avoimen hallinnon toimintaohjelman toimeenpano käynnistyi 14.9.2019.^[7] Avoin hallinto, avoimuus ja osallisuus on myös vahvasti mukana Marinin hallituksen hallitusohjelmassa.^[9][10]

1. ↑ Avoimen-hallinnon-tukipaketti.pdf Valtiovarainministeriö.
2. ↑ Douglas Rushkoff: Open Source Democracy: How Online Communication is Changing Offline Politics. Demos, 2003. ISBN 978-1-84180-113-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.3.2022). en
3. ↑ JHS 169 Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa Suomidigi. Viitattu 8.3.2022. ^{[vanhentunut linkki]}
4. ↑ JHS 189 Avoimen tietoaineiston käyttölupa Suomidigi. Arkistoitu 8.3.2022. Viitattu 8.3.2022.
5. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 finlex.fi. Edita. Viitattu 7.3.2022.
6. ↑ Finland Open Government Partnership. Viitattu 8.3.2022. (englanniksi)
7. ↑ ^{a b} Toimintaohjelmat - Avoinhallinto.fi avoinhallinto.fi.
8. ↑ Toimeenpano - Avoinhallinto.fi avoinhallinto.fi.
9. ↑ Hallitusohjelma Valtioneuvosto. Arkistoitu 13.3.2022. Viitattu 8.3.2022.
10. ↑ IV avoimen hallinnon kansallinen toimintaohjelma - Avoin-hallinto_IV_toimintaohjelma_2021.pdf avoinhallinto.fi.